Äitimme tarina - nainen, joka rakasti syvästi ja jota nyt pidämme kaikella rakkaudellamme

Äitimme on aina ollut perheemme sydän. Hän oli se, joka antoi meille hymyjä, halauksia, neuvoja ja ne lämpimät sunnuntailounaat, joita me kaikki odotimme innolla. Nykyään hän on 61-vuotias ja elää keskivaikean Alzheimerin taudin kanssa.

Jokainen päivä on hänelle erilainen - joskus hän muistaa, joskus hän ajelehtii ajatuksissa ja muistoissa, joilla ei ole enää selkeitä muotoja. Hän unohtaa nimiä, paikkoja, jopa tuttuja kasvoja... mutta yksi asia, joka ei koskaan katoa, on hänen rakkautensa. Vaikka hän ei tietäisi nimeäni, hänen silmänsä sanovat: "Minä rakastan sinua." Ja me rakastamme häntä enemmän kuin sanat voivat sanoa.

Olen hänen tyttärensä, ja jätin työni huolehtiakseni hänestä kotona. Halusin, että hänellä on rauha, turvallisuus ja tutun ympäristön mukavuus - koska tiedän, miten tärkeää se on Alzheimerin tautia sairastavalle. Vaikka isäni on eläkkeellä, hän tekee edelleen osa-aikatyötä auttaakseen kattamaan perustarpeemme. Jaamme hoidon, mutta suurin osa siitä lankeaa minulle. Se on henkisesti, fyysisesti ja taloudellisesti vaativaa.

Joka päivä joudumme maksamaan lääkkeistä, hygieniatarvikkeista, liikkumisen apuvälineistä ja jokapäiväisistä asioista, kuten ruoasta, sähköstä ja kuljetuksesta lääkärikäynteihin. Emme koskaan kuvitelleet pyytävämme apua, mutta nyt tarvitsemme sitä todella.

Jos päätät tukea rahankeräystämme, autat paitsi taloudellisesti myös emotionaalisesti - annat äidillemme mahdollisuuden jäädä kotiin mahdollisimman pitkäksi aikaa rakkauden ympäröimänä kylmien laitosseinien sijaan.

Kiitämme sinua sydämemme pohjasta, kun luet tarinamme ja autat meitä pitämään äitimme kotona, minne hän kuuluukin.

Rakkaudella ja kiitollisuudella,

Tytär, joka ei koskaan unohda