Äitimme tarina – nainen, joka rakasti syvästi ja jota nyt pidämme sydämessämme

Äitimme on aina ollut perheemme sydän. Hän oli se, joka antoi meille hymyjä, halauksia, neuvoja ja niitä lämpimiä sunnuntai-lounaita, joita me kaikki odotimme innolla. Nykyään hän on 61-vuotias ja sairastaa keskivaikeaa Alzheimerin tautia.

Jokainen päivä on hänelle erilainen – toisinaan hän muistaa, toisinaan hän vaeltaa ajatuksissaan ja muistoissaan, jotka eivät enää ole selkeitä. Hän unohtaa nimiä, paikkoja, jopa tuttuja kasvoja… mutta yksi asia, joka ei koskaan haalistu, on hänen rakkautensa. Vaikka hän ei tunnistaisi nimeäni, hänen silmänsä sanovat: ”Rakastan sinua.” Ja me rakastamme häntä enemmän kuin sanat voivat kertoa.

Olen hänen tyttärensä, ja jätin työni hoitaakseni häntä kotona. Halusin, että hänellä olisi rauhaa, turvallisuutta ja tutun ympäristön mukavuutta – koska tiedän, kuinka tärkeää se on Alzheimerin tautia sairastavalle. Isäni on eläkkeellä, mutta työskentelee edelleen osa-aikaisesti auttaakseen kattamaan perustarpeemme. Jaamme hoidon, mutta suurin osa siitä jää minun vastuulleni. Se on henkisesti, fyysisesti ja taloudellisesti vaativaa.

Joka päivä meillä on kuluja lääkkeistä, hygieniatuotteista, liikkumisen apuvälineistä ja jokapäiväisistä asioista, kuten ruoasta, sähköstä ja kuljetuksista lääkärikäynneille. Emme olisi koskaan kuvitelleet pyytävämme apua, mutta nyt me todella tarvitsemme sitä.

Jos päätät tukea varainkeruukampanjaamme, autat meitä paitsi taloudellisesti myös henkisesti – annat äidillemme mahdollisuuden pysyä kotona mahdollisimman pitkään, rakkauden ympäröimänä kylmien laitosseinien sijaan.

Kiitämme teitä sydämemme pohjasta, että luitte tarinamme ja autatte meitä pitämään äitimme kotona – siellä, minne hän kuuluu.

Rakkaudella ja kiitollisuudella

Tytär, joka ei koskaan unohda