Hajnalda - Uutta alkua varten

Olen Erika Kanyó, Hajnaldan luoja, sitoutunut itsehoidon ja tietoisen elämän puolestapuhuja.

Jouduin itse kokemaan hylkäämisen, kodittomuuden ja siitä seuranneen lasteni menettämisen, joten olen ammentanut omista kokemuksistani (voit lukea siitä lisää täältä: https://www.noklapja.hu/aktualis/2024/05/27/okumenikus-segelyszervezet-riport-sikertortenet/ tai katsoa sen täältä: https://tv2play.hu/tenyek_plusz/baj_van_elvettek_a_gyerekeimet!) Olen luonut Hajnaldan.

Päätehtäväni on antaa kriisiperheille kodin lisäksi myös uusi mahdollisuus.

Tuemme ihmisiä, jotka ovat menettäneet lähes kaiken - mutta joilla on silti voimaa muuttua. Luomani ohjelma ei ole pelkkää asumistukea. Se on todellinen, inhimillinen tie ihmisarvoiseen elämään.

Mitä me teemme?

Rakennamme kierrätysmateriaaleista valmistettuja koteja - kohtuulliseen hintaan, mutta asumiskelpoisella tavalla.

Perheet eivät vain saa sitä, vaan osallistuvat sen luomiseen: työskentelevät, oppivat ja kasvavat. Tavoitteena ei ole riippuvuus vaan omavaraisuus.

Miksi pyydän tukeanne?

Jokainen lahjoitus voi muuttaa tietyn perheen elämän.

Sinun avullasi voimme tarjota uusia koteja, koulutusta ja mentorointia niille, jotka ovat päättäneet päästä jaloilleen - mutta joilla ei ole ollut siihen mahdollisuutta.

Mihin lahjoitukset käytetään?

• Kunnostettavien talojen materiaalit (kierrätettyjen tavaroiden kuljetus ja korjaus).
• Koulutuksen, opetusmateriaalin ja mentoroinnin kustannukset.
• Kotitalouden perusvarusteiden hankkiminen (esim. lämmitys, sänky, liesi).
• Lasten oppimista tukevat laitteet

Näin kiteytettynä Maaseudun vuosikymmeniä vanhan ongelman ratkaisuhanke - Hylättyjen, ulosmitattujen kiinteistöjen ostaminen sosiaaliseen käyttöön

Tuskin on pikkukaupunkia tai kylää, joka ei joutuisi käsittelemään hylättyjen talojen aiheuttamaa harmia. Laiminlyödyt pihat ovat alttiita rikkaruohoille ja tuholaisille, mutta tyhjiin taloihin voidaan myös asettua laittomasti.

Hylättyjen talojen ongelmalla on esteettisten näkökohtien lisäksi myös sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Seuraavassa selvitän tarkemmin, miten tähän ongelmaan voitaisiin puuttua ja mitä seurauksia huonosti hoidetuista hylätyistä taloista aiheutuu.

Hylättyjen asuntojen ongelman vaikutukset

1. Laiminlyödyt lähiöt ja esteettiset vaikutukset

Tyhjät talot ja laiminlyödyt etupihat pilaavat asutuksen ulkoasun, mikä alentaa sen kiinteistöjen markkina-arvoa ja vähentää paikallisyhteisön turvallisuuden tunnetta. Hylättyjen kiinteistöjen ulkonäkö luo yleensä kielteisen vaikutelman, ja ihmiset muuttavat todennäköisemmin pois.

2. Kasvavat tuholaisongelmat

Tyhjistä asunnoista tulee nopeasti ihanteellisia elinympäristöjä tuholaisille, hyönteisille ja jyrsijöille. Ruohottuneet pihat ja sisäänkäynnit, huoltamattomat katot, ikkunat ja ovet lisäävät osaltaan ongelmaa. Tuhoeläimet eivät ainoastaan uhkaa asukkaiden terveyttä, vaan ne pilaavat myös ympäristön.

3. Laittomat muutot

Hylätyistä taloista voi tulla houkutteleva kohde laittomille asukkaille. He voivat helposti murtautua vartioimattomiin kiinteistöihin ja asua siellä pitkiä aikoja, mikä voi aiheuttaa sosiaalisia jännitteitä. Lisäksi tällaiset asukkaat eivät huolehdi kiinteistön kunnossapidosta, mikä vain huonontaa sen kuntoa.

Mahdolliset ratkaisut

1. Sosiaalinen asuntotuotanto ja yhteisölliset hankkeet

Yksi Hajnalda-hankkeen toteuttamistavoista on tyhjien talojen muuttaminen yhteisöllisiksi hankkeiksi, kuten sosiaalisiksi asunnoiksi tai yhteisökeskuksiksi. Kunnat voisivat myös suoraan ottaa hoitaakseen asuntojen kunnostamisen ja vuokraamisen niitä todella tarvitseville.

2. Innovatiivinen kierrätys

Toinen vaihtoehto, jota harkitsen Hajnalda-hanketta käynnistettäessä, on talojen innovatiivinen uudelleenkäyttö, esimerkiksi luomalla yhteisöllisiä puutarhoja, yhteisöllisiä työpaikkoja tai taidestudioita, jotka voivat antaa tyhjille kiinteistöille uusia toimintoja. Näin voidaan vauhdittaa paikallistaloutta ja lisätä asutuksen houkuttelevuutta.

3. Yhteisön yhteenkuuluvuus ja aktivointi

Tulevaisuudessa ajattelen mieluummin, että paikallisyhteisöt voivat ottaa hylättyjen talojen ongelman omiin käsiinsä joko yhteisöllisen työn, kunnostuksen, siivouksen tai viheralueiden kautta. He voivat myös tukea tällaisia hankkeita joukkorahoituksen avulla. On kuitenkin tärkeää, että tämä saadaan alkuun.

Sosiaalisen elvytysohjelmani perustavoitteena ei ole ainoastaan parantaa paikkakuntien imagoa, vaan myös tarjota todellinen läpimurto moniongelmaiselle sosiaaliryhmälle tukemalla asumista, työtä, oppimista ja yhteisöön integroitumista. Toisin kuin perinteinen apuun perustuva lähestymistapa, tämä ohjelma perustuu vastavuoroisuuteen ja kumppanuuteen, jossa osallistujat eivät ole vain edunsaajia vaan aktiivisia toimijoita oman elämänsä parantamisessa.

1. Asuntojen tarjoaminen kierrätyksen avulla

• Asuntojen kunnostaminen perustuu ensisijaisesti kierrätettyjen rakennusmateriaalien, huonekalujen ja kotitaloustavaroiden käyttöön, jotka on hankittu lahjoitusten, purkutöiden ja yhteisön keräysten kautta.
• Asuntojen tai talojen kunnostaminen toteutetaan vapaaehtoisten, ammattilaisten ja osallistuvien perheiden itsensä avulla, jotta yhteinen työ alkaa integroida ja luoda arvoa ja yhteisöllisyyttä jo ennen muuttoa.
• Tavoitteena ei ole vain luoda koti, vaan myös antaa heille ylpeyden ja omistajuuden tunne uudessa ympäristössään.

2. Sitoumukset tuen vastineeksi

Asumisen vastineeksi järjestelmä tarjoaa kehittämismahdollisuuksia ja sitoumuksia, joita voivat olla esimerkiksi

• Työllistyminen: osallistujat voivat työskennellä kumppaniorganisaatioissa, kunnallisissa tai voittoa tavoittelemattomissa hankkeissa tai kunnostustöiden aikana - näin he saavat paitsi tuloja myös työkokemusta.
• Oppiminen, koulutus: osana ohjelmaa tarjoamme pääsyn perus- ja ammattikoulutukseen, kuten:
• taloudelliset perustaidot,
• kotitalouden hallinta,
• ammatillinen koulutus (esim. laatoitus, muuraus, sähkö),
• digitaaliset perustaidot.
• Yrittäjyyden tukeminen: osallistujille annetaan mahdollisuus päästä omille jaloilleen ja perustaa yritys. Tätä voidaan helpottaa mentorointiohjelmalla, yritysneuvonnalla, yrittäjyyden perustaidoilla ja alkupääomalla.
• Tavoitteena on auttaa aiemmin haavoittuvassa asemassa olleita ihmisiä tulemaan taloudellisesti itsenäisiksi ja aktiivisiksi yhteisön jäseniksi.

3. Aktiivinen osallistuminen, voimaannuttaminen

Osallistujat eivät vain "saa" asuntoa, vaan he "työskentelevät sen eteen " - ei ainoastaan fyysisen työn kautta vaan myös kehittymällä, oppimalla ja olemalla läsnä yhteisössä.

Tämä on lähestymistapa:

• Rakentaa itsetuntoa,
• tukee itsenäisyyttä,
• lisää pitkäaikaista sitoutumista.

4. Tavoite: autonomia ja pitkän aikavälin muutos.

Ohjelman tavoitteena on auttaa perheitä löytämään asumisongelmiinsa pitkäaikaisia ratkaisuja, ei vain väliaikaisia:

• pystyä asumaan itsenäisesti,
• saada vakaa tulonlähde,
• päästä työelämään tai ryhtyä itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi,
• ei palata aiempaan kriisitilanteeseen.

Asuminen on siis keino, ei päämäärä - ponnahduslauta kohti ihmisarvoista, aktiivista ja itsenäistä elämää.

Konsepti ja toteutustapa

Ohjelmalla pyritään vastaamaan sosiaalisten, ympäristöön liittyvien ja taloudellisten haasteiden risteyskohtaan innovatiivisella lähestymistavalla, joka perustuu sosiaalisen kierrätyksen periaatteeseen. Sosiaalinen kierrätys on monitahoinen ratkaisu, jossa yhdistyvät ympäristön kestävyys, sosiaalinen osallisuus ja yhteisön rakentaminen.

1. Kierrätettyjen rakennusmateriaalien ja -laitteiden käyttö

• Ohjelmassa kunnostetaan hylättyjä, huonokuntoisia mutta pelastuskelpoisia kiinteistöjä - olivatpa ne sitten kunnallisia, kirkollisia tai yksityisiä asuntoja.
• Käytämme kierrätettyjä rakennusmateriaaleja, huonekaluja, kodinkoneita, jotka:
• jotka on saatu talteen purku- ja kunnostustöistä,
• purkutöistä, kunnostuksista, kunnostuksista, kunnostuksista ja kunnostuksista sekä asukkaiden ja yritysten lahjoituksista,
• joita hallinnoidaan järjestelmällisesti yhteisön keräyspisteissä.
• Tavoitteena ei ole ylellisyys, vaan luoda turvallisia, arvokkaita ja toimivia asuntoja - mahdollisimman pienin kustannuksin ja ympäristötietoisesti.

2. Paikallisten käsityöläisten ja yhteisön vapaaehtoisten sitouttaminen.

• Paikalliset, luotettavat käsityöläiset koordinoivat rakennustyöt, mutta osallistuvat niihin aktiivisesti:
• Vapaaehtoiset, jotka lähtevät mukaan yhteisöpalveluna, yhteisvastuullisuudesta tai ammatillisen kehittymisen vuoksi,
• ohjelmaan osallistuvat perheenjäsenet, jotka kokevat oman kodin rakentamisprosessin ja kehittävät näin yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vastuuta kodistaan.
• Tämä yhteinen työ rakentaa vahvoja yhteyksiä yhteisöön, sosiaalisia liittoja, vähentää eristyneisyyttä ja toimii esimerkkinä paikallisyhteisölle.

3. Osallistujien aktiivinen osallistuminen: työ, oppiminen, yrittäjyys.

• Yksi ohjelman peruspilareista on se, että perheet eivät ole vain "vastaanottajia" vaan kehittyviä, aktiivisia ihmisiä, jotka toimivat oman etenemisensä hyväksi.
• Osallistujille annetaan mahdollisuus:
• osallistua kunnostustöihin: maalaamiseen, purkamiseen, siivoamiseen, kalustamiseen jne. - jopa aloittamalla työuran,
• oppimaan: peruskoulutusta (esim. talouslukutaito, taloudenhoito, digitaalinen lukutaito) ja ammatillista koulutusta tarjotaan yhdessä koulutuskumppaneidemme kanssa,
• perustamaan yrityksen: ideoita ja kunnianhimoa omaavia henkilöitä autetaan mentoreiden ja neuvojien avulla suunnittelemaan, perustamaan ja pyörittämään yritystoimintaa kestävällä tavalla.
• 
  

Tällä tavoin ohjelma ei vain "majoita", vaan avaa väylän - väylän taloudelliseen ja sosiaaliseen riippumattomuuteen.

4. Pitkän aikavälin tavoite: sosiaalinen ja taloudellinen uudelleenkotoutuminen

• Ohjelman perimmäinen tavoite on kestävä muutos: varmistaa, että osallistujat eivät löydä vain tilapäistä ratkaisua vaan myös
• itsenäisen asunnon, jota arvostetaan ja ylläpidetään,
• integroituminen työmarkkinoille tai oman yrityksen perustaminen,
• itseluottamusta ja ennustettavaa tulevaisuutta.
• Yhteiskuntaan sopeutuminen vahvistaa paitsi yksilöä myös koko yhteisöä, kun aiemmin syrjäytyneistä ihmisistä tulee aktiivisia ja osallistuvia yhteiskunnan jäseniä.

Kohderyhmä - Ketä ohjelma tukee?

Ohjelma on suunnattu ensisijaisesti kriisissä oleville henkilöille ja perheille, jotka ovat jostain syystä syrjäytyneet turvallisesta asunnostaan ja joiden nykyiset olosuhteet eivät anna heille mahdollisuutta muuttaa elämäntilannettaan omin voimin. Kohderyhmää valittaessa on tärkeää varmistaa, että kyseessä eivät ole vain apua tarvitsevat ihmiset, vaan myös motivoituneet osallistujat, jotka haluavat parantaa tilannettaan.

Ensisijaiset kohderyhmät:

1. Yksinhuoltajat

o Erityisesti ne, jotka kasvattavat pieniä lapsia yksin ja ovat kriisissä taloudellisen, sosiaalisen tai emotionaalisen tuen puutteen vuoksi.

o Heille itsenäinen asunto ja vakaat tulot ovat avainasemassa lapsen kasvattamisessa ja ihmisarvoisessa elämässä.

2. Perheet ja henkilöt, jotka ovat menettäneet tai ovat vaarassa menettää asuntonsa.

o Häätö uhkaa heitä, he eivät pysty maksamaan vuokraa, he asuvat tilapäisesti sukulaisten luona tai heitä uhkaa jo asunnottomuus.

o Ohjelma tarjoaa heille turvallisen suojan ja sen jälkeen mahdollisuuden päästä takaisin jaloilleen.

3. Lastensuojelujärjestelmästä tai julkisesta huollosta poistuvat nuoret aikuiset

o 18-24-vuotiaat nuoret, jotka astuvat aikuisuuteen ilman tukea, usein ilman asuntoa, taloudellista ja henkistä turvaa.

o Ohjelma tarjoaa mentorointia, koulutusta ja asuntoja, joiden avulla he voivat aloittaa itsenäisen elämän.

4. Ihmiset, joilla on useita haittatekijöitä

o Esim. henkilöt, joilla on alhainen koulutustaso, pitkäaikaistyöttömät, vammaiset, vähemmistöihin kuuluvat tai väkivaltaisesta suhteesta lähtevät henkilöt.

o Heidän kohdallaan tarvitaan monitahoista tukea, joka auttaa heitä aloittamaan yhteiskunnassa uudelleen.

Valintaperusteet ja etusijajärjestys

Vaikka tarve on kaikkien hakijoiden edellytys, ohjelmassa asetetaan etusijalle ne, jotka:

• ovat avoimia työllistymiselle tai ammatilliselle kehittymiselle,
• ovat halukkaita oppimaan - joko perustaitoja tai ammatillista osaamista,
• jotka sitoutuvat osallistumaan aktiivisesti yhteisölliseen ja elvyttävään työhön,
• haluavat elää itsenäistä ja vastuullista elämää pitkällä aikavälillä ja ryhtyä toimiin tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
• 
  

Tällä lähestymistavalla varmistetaan, että ohjelman voimavarat menevät ihmisille, joilla on todellinen sisäinen motivaatio muutokseen ja jotka voidaan integroida uudelleen yhteiskuntarakenteeseen yhteisön, osaamisen ja työn kautta.

Yhteisöön kiinnittyminen ja valintaprosessi

• Ohjelma tekee yhteistyötä paikallisten sosiaalipalvelujen, valtioista riippumattomien järjestöjen ja kuntien kanssa, jotta voidaan tunnistaa eniten apua tarvitsevat mutta potentiaalisesti aktiiviset osallistujat.
• Valintaprosessin aikana kohderyhmää seulotaan henkilökohtaisen haastattelun, motivoivan haastattelun ja toisinaan pilottiharjoitusten avulla, jotta voidaan varmistaa, että osallistuminen perustuu aitoon keskinäiseen sitoutumiseen.

Odotetut tulokset

Ohjelman monitahoinen lähestymistapa tuottaa konkreettisia, mitattavissa olevia tuloksia asumisen, työllisyyden, koulutuksen, yhteisöjen rakentamisen ja ympäristön aloilla. Tavoitteena on voimaannuttaa paitsi yksilöitä myös koko yhteisöä pitkällä aikavälillä.

1. Asumisen ja elämänlaadun parantaminen

• Vuosittainkymmenillä perheillä (noin 20-40 henkilöä) on mahdollisuus saada asumiskelpoinen, turvallinen koti, joka täyttää hygienian ja mukavuuden perusvaatimukset.
• Osallistujien fyysinen ja henkinen hyvinvointi paranee huomattavasti: stressi vähenee, lasten koulumenestys paranee ja perheen yhteenkuuluvuus lisääntyy samalla kun asumisen vakaus säilyy.
• Osallistujat saavat myös kokemusta kotitalouden hallinnasta ja kiinteistöjen kunnossapidosta, mikä auttaa heitä ylläpitämään kotiaan pitkällä aikavälillä.

2. Itsenäistyminen ja taloudellinen uudelleenkotoutuminen

• 70-80 prosenttia osallist ujista pystyy ansaitsemaan elantonsa itsenäisesti ohjelman päättyessä:
• He saavat työpaikan, perustavat yrityksen tai ansaitsevat säännölliset tulot.
• Monet heistä pääsevät ensimmäistä kertaa virallisille työmarkkinoille.
• Ohjelman aikana saadun tiedon ja kontaktien ansiosta tulokset ovat pitkällä aikavälillä kestäviä.
• Taloudellinen vakaus avaa uusia mahdollisuuksia - luotonsaanti, varantojen kartuttaminen, tuki lasten jatkokoulutukseen.

3. Ympäristövaikutukset: kierrätys ja kestävä kehitys

• Rakennusmateriaalien ja kodinkoneiden kierrättäminen voi vähentää merkittävästi jätteen syntymistä ja ympäristövaikutuksia:
• Käytettyjä rakennusmateriaaleja, huonekaluja ja kodinkoneita kierrätetään vuosittain tonneittain.
• Periaatetta "ei roskia, vaan resurssi" vahvistetaan myös yhteisöissä.
• Korjausratkaisut kannustavat ympäristöystävällisten tekniikoiden ja materiaalien käyttöön ja edistävät kestävää lähestymistapaa arkkitehtuuriin.

4. Yhteisön kehittäminen ja paikallistalouden elvyttäminen

• Ohjelma rakentaa vahvoja yhteyksiä yhteisöihin: osallistujat, käsityöläiset, vapaaehtoiset ja paikalliset asukkaat työskentelevät yhdessä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.
• Alueella leviää solidaarisuuden ja yhteistyön kulttuuri, joka voi vahvistaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta pitkällä aikavälillä.
• Kun paikalliset käsityöläiset, pienyrittäjät ja palveluntarjoajat ovat mukana, paikallinen talous voi elpyä, millä on kerrannaisvaikutuksia:
• Uusia sopimuksia, uusia työmahdollisuuksia,
• paikallisten kauppojen liikevaihdon kasvu,
• inspiraatio uusiin yhteisöaloitteisiin (esim. yhteiset työpajat, sosiaaliset yritykset).
• 
  

5. Osaaminen ja toimintamallit

• Ohjelmaan osallistujien hankkimaa (ammatillista, taloudellista ja yrittäjyyteen liittyvää) tietämystä voidaan hyödyntää pitkällä aikavälillä ja siirtää eteenpäin.
• Aloite voisi toimia mallina, jota muiden alueiden kunnat, kansalaisjärjestöt tai sosiaaliset yritykset voisivat mukauttaa ja kehittää.

Sosiaalinen vaikutus

Ohjelma ei ole pelkkä asumisratkaisu, vaan monitahoinen sosiaalinen vastaus 2000-luvun haasteisiin: asuntokriisiin, sosiaaliseen eristäytymiseen, työmarkkinoilta syrjäytymiseen ja kestävyyden puutteeseen. Toiminnan tavoitteena ei ole vain selviytyminen, vaan täysipainoinen integroituminen yhteiskuntaan ja ihmisarvon palauttaminen.

1. Mahdollisuuksien ja ihmisarvon palauttaminen

• Ohjelmaan osallistuville ihmisille, joista monet ovat olleet pitkään syrjäytyneinä, annetaan todellinen mahdollisuus aloittaa alusta.
• Vakaa koti ja koulutusmahdollisuudet vahvistavat heidän itsetuntoaan ja palauttavat heidän uskonsa siihen, että he voivat vaikuttaa elämäänsä.
• Tämä emotionaalinen ja psykologinen tuki on avainasemassa, kun osallistujia autetaan paitsi selviytymään myös edistymään ja etenemään eteenpäin.

2. Yhteisön rakentaminen ja sosiaaliset yhteydet

• Yhteistyön, yhteisön uudistamisen ja toistensa auttamiseen perustuvan ohjelman kautta osallistujien, vapaaehtoisten ja auttajien välille kehittyy solidaarisuus ja sosiaalinen yhteys.
• Ohjelma auttaa aiemmin eristäytyneitä ihmisiä rakentamaan uusia sosiaalisia ja ammatillisia verkostoja, jotka vahvistavat heitä eteenpäin.
• Myös paikalliset yhteisöt hyötyvät: osallistujista tulee ympäristönsä aktiivisia jäseniä, jotka edistävät sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

3. Sosiaalisen liikkuvuuden edistäminen

• Ohjelma auttaa nostamaan heikommassa asemassa olevat ihmiset pois jatkuvan köyhyyden noidankehästä ja saattamaan heidät kestävälle sosiaalisen liikkuvuuden tielle.
• Tukemalla oppimista, työntekoa ja yrittäjyyttä sosiaalinen ja taloudellinen itsenäisyys lisääntyy pitkällä aikavälillä ja riippuvuus etuuksista vähenee.
• Lapsille tämä on erityisen tärkeää, sillä vanhempien edistyminen luo myös lapsille parempia koulutus-, terveys- ja sosiaalisia mahdollisuuksia.

4. Torjutaan aktiivisesti sosiaalista syrjäytymistä

• Ohjelma tekee näkymättömän näkyväksi: se keskittyy ihmisiin, jotka yhteiskunta usein jättää huomiotta.
• Osallisuuden, voimaannuttamisen ja osallistumisen kautta osallistujista ei tule vain etuuksien vastaanottajia vaan myös aktiivisia, arvoa luovia kansalaisia.
• Pitkällä aikavälillä tämä vähentää ennakkoluuloja, lisää sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja toimii esimerkkinä muille yhteisöille.

5. Ympäristöystävällisen asenteen levittäminen

• Hanke edistää ympäristötietoista ajattelutapaa, jossa kierrättämisestä, korjaamisesta ja arvon säästämisestä tulee normi tuhlaamisen sijaan.
• Osallistujat saavat kokea, miten "ylimääräisestä" voidaan tehdä elinkelpoinen koti, uusi alku kuluneeksi koetusta - lähestymistapa, joka on sosiaalisesti ja ekologisesti tulevaisuuteen suuntautunut.
• Ympäristökasvatuksella on kestävä vaikutus paitsi osallistujiin myös heidän lapsiinsa ja paikallisyhteisöön.