Hyvät tukijat!

Haluaisin jakaa teidän kanssanne tarinan, joka kertoo viime vuosistani, syvistä tuskista ja menetyksistä, sinnikkäästä taistelusta sekä unelmasta, joka antaa minulle nyt suurimman toivon ja motivaation elämässäni: El Camino -pyhiinvaellusmatka.

Viimeiset viisi vuotta ovat olleet erittäin rankkoja. Alkoholiongelmani vetivät minut valitettavasti pyörteeseen, joka johti sydäntä särkeviin menetyksiin. Menetin isäni itsemurhan vuoksi, ja kuukautta myöhemmin myös isoäitini kuoli sairauteen, COVID-komplikaatioiden seurauksena. Vajaa vuosi myöhemmin myös lapsuuden paras ystäväni teki itsemurhan. Nämä peräkkäiset tragediat veivät minut pohjalle sekä henkisesti että fyysisesti.

Onneksi päädyin kuitenkin tilanteeseen, jossa minun piti tehdä päätös, ja valitsin muutoksen. Menin puolen vuoden kuntoutuskeskukselle, ja siitä lähtien olen osallistunut säännöllisesti terapioihin ja ryhmiin pitääkseni yllä raittiuttani. Voin ylpeänä sanoa, että en ole juonut tippaakaan alkoholia yli vuoteen. Se on valtava taistelu, ja se on sen arvoista joka päivä, mutta menneisyyden varjot seuraavat minua edelleen.

Alkoholin käytön seurauksena minulle kehittyi vakava ahdistuneisuus, paniikkihäiriö ja masennus, joihin otin pitkään mielialalääkkeitä, masennuslääkkeitä ja rauhoittavia. Ilokseni voin kertoa, että olen lopettanut näiden lääkkeiden käytön jo vuosi sitten, mikä on myös valtava askel toipumisen tiellä. Ahdistus ja sairauden aiheuttama henkinen taakka eivät kuitenkaan ole kadonneet kokonaan. Vaikka ryhmät ja terapiat auttavat minua välttämään alkoholin käyttöä, etsin yhä sisäistä rauhaa ja uutta suuntaa elämälleni.

Elämäni ei ole vielä täysin palautunut ennalleen. Työskentelin 12 vuotta samassa työpaikassa, jossa etenin askel askeleelta ylöspäin. Aloitin vuonna 2014 siivoojana, sitten onnistuin pääsemään toimistotyöhön ja työskentelin pitkään, yhteensä 12 vuotta, hyvässä työpaikassa. Menetin kuitenkin tämänkin työpaikan alkoholiongelmieni vuoksi, ja siksi olen nyt erittäin vaikeassa tilanteessa. Sydänsairauden vuoksi työkykyni on heikentynyt, mikä vaikeuttaa huomattavasti työnhakua ja paluuta työelämään. Elän tällä hetkellä yksinomaan työkyvyttömyyseläkkeellä, mikä tarkoittaa, että taloudellinen tilanteeni on erittäin ahdas, eikä minulla ole mahdollisuutta säästää.

El Camino on minulle paljon enemmän kuin pelkkä matka. Se on syvällinen henkinen matka, parantumisprosessi ja tie kohti sisäistä rauhaa ja syvempää itsetuntemusta. Minulla on erittäin suuri henkinen tarve tälle matkalle. Tunnen, että askel askeleelta, kilometri kilometriltä kulkiessani tällä muinaisella tiellä voisin käsitellä menetyksiäni, vahvistaa järkisyyttäni, purkaa ahdistuksiani ja oppia tuntemaan itseni vielä paremmin. Haluaisin tietää, mihin suuntaan voin lähteä vaikeina aikoina, jotta en eksyisi elämässä uudelleen. Olen 34-vuotias, enkä halua kokea vielä kerran sitä viittä vuotta, jotka ovat nyt takanani. Haluan saada aikaan itsessäni mahdollisimman pian ja mahdollisimman laadukkaan muutoksen, johon tämä matka on välttämätön.

Olen valinnut noin 30 päivän matkan, johon tarvitsen merkittävää taloudellista apua. Tämä summa on nykyisessä taloudellisessa tilanteessani minulle saavuttamaton.

Siksi käännyn teidän, yhteisön, puoleen nöyryydellä ja toivolla sydämessäni. Pyydän apuanne, jotta pääsen El Caminolle. Mikä tahansa pieni panos merkitsisi valtavaa askelta kohti tämän unelman toteutumista ja sitä, että voisin tehdä tämän kriittisen tärkeän matkan kohti täydellistä paranemistani ja laadukkaampaa elämää.

Käytän kerätyt varat yksinomaan matkakuluihin (lentoliput/bussiliput), majoitukseen albergueissa (pyhiinvaeltajien majapaikoissa) ja välttämättömiin aterioihin matkan aikana.

Kiitän sydämestäni kaikesta tuesta, jakamisesta ja rohkaisevista sanoista. Olen erityisen kiitollinen jokaiselle lahjoittajalle, ja aion ajatella heitä matkan aikana.

Kiitoksin ja kunnioituksin,

Levente Szalai