Segregaatioalueella asuvien lasten kohtalo on kipeä aihe.
Segregaatioalueella asuvien lasten kohtalo on kipeä aihe.
Alkuperäinen Unkarilainen teksti käännetty Suomalainen
Alkuperäinen Unkarilainen teksti käännetty Suomalainen
Kuvaus
Nimeni on Rudolf Kutas, ja olen eläkeläinen. Muutin Budapestista Átányn kuntaan 16 vuotta sitten. Jo muutaman viikon kuluttua saapumisestani aloin huomata, millaisessa tilanteessa romanivähemmistö elää. Aloin viettää aikaa lasten kanssa ja muutin kesäkeittiön yhteisölliseksi tilaksi. Koulun jälkeen lapset tulivat mielellään luokseni. Teimme yhdessä kotitehtävät ja leikimme sen jälkeen. Pöytäpelejä, helminauhoja, askartelua, pihaleikkejä jne. Valitettavasti politiikka puuttui asiaan, sillä pormestari uhkasi lasten vanhempia, että jos heidän lapsensa kävisivät luonani, he eivät saisi yhteiskuntapalvelutyötä. Niinpä lapset jäivät valitettavasti jatkuvasti pois yhteisistä aktiviteeteista. Lopulta he eivät uskaltaneet enää tulla. Kumppanini ja minä löysimme kuitenkin tilaisuuksia, jolloin pystyimme viettämään aikaa heidän kanssaan. Tällainen tilaisuus oli esimerkiksi pääsiäinen, jolloin järjestimme heille munajahtia, tai lastenpäivän kilpailu, jonka järjestämisestä olimme sopineet etukäteen kulttuuritalon johtajan kanssa kulttuuritalon puutarhaan, mutta pormestari ei antanut lupaa. joten kirjallisen pyyntöni perusteella, jonka hän allekirjoituksellaan hyväksyi, jouduimme järjestämään sen kunnan kunnostetulla kaatopaikalla. Voisin kirjoittaa vielä pitkään siitä, miten olen yrittänyt auttaa täällä asuvaa vähemmistöä, mutta tällä hetkellä heidän toimeentulonsa on suurin huolenaihe. Lahjoituksista voin joskus hankkia heille vaatteita, mutta sillä en voi oikeastaan parantaa heidän elämänlaatuaan. Teidän lähettämällänne summalla haluaisin ensisijaisesti tukea lapsia viemällä heidät paikkoihin, joissa he altistuvat erilaisille ympäristövaikutuksille, mikä kehittää heidän itsetuntoaan. Tietysti osa summasta pitäisi käyttää ruokaan, sillä vanhemmilla ei ole säännöllistä tuloa, minkä vuoksi he voivat joskus olla syömättä päiväkausia. Lisäksi haluaisin järjestää luovia yhteisöllisiä aktiviteetteja, jotka luovat yhtenäisen yhteisön, jonka jäsenet haluavat elää aikuisina paremmassa elämänlaadussa.
Ongelma on suuri, ja kiitän teitä etukäteen avustanne.
Rudolf Kutas
Átány Árpád vezér utca 6.
+36 30 140 1920