Hei, olen Barbara. Kuten otsikosta voit lukea, tämän varainkeruun ainoana tarkoituksena on mahdollistaa opiskelun jatkaminen. Olen 33-vuotias, ansaitsen hieman yli 1300 euroa kuukaudessa ja asun kumppanini kanssa. Pystymme jotenkin saamaan rahat riittämään kuun loppuun, mutta se on kuitenkin tiukkaa, kuten monille minun sukupolvessani, tai oikeastaan monille. Minut kasvatti leskeksi jäänyt äiti sosiaalisessa asunnossa. Hän ei koskaan jättänyt minua puutteeseen, ja teimme molemmat mitä pystyimme.

Aloin työskennellä 16-vuotiaana, samalla kun opiskelin lukiossa; myöhemmin, edelleen töitä tehden, yritin opiskella valtionyliopistossa, kopioimalla oppikirjoja säästääkseni rahaa, ja kustannukset olivat suurin piirtein hallinnassa, mutta opintopolut eivät sopineet minulle, eikä työ jättänyt minulle paljon liikkumavaraa... joten jouduin keskeyttämään opinnot toivoen, että tulevaisuudessa minulla olisi enemmän mahdollisuuksia ja voisin jatkaa unelmieni tavoittelua.

Kun olin hieman nuorempi, sanoin itselleni monista asioista: "Kun olen vanhempi ja itsenäinen, voin..." Mutta niin ei käynyt eikä tule käymään. En vielä ymmärtänyt, että ponnistelut eivät aina tuota tulosta.

Vielä nytkin opiskella sitä, mitä haluan, on etuoikeus, johon minulla ei ole varaa.

Kirjoitan tämän ilmoituksen, koska olen onneton, mutta haluaisin muuttaa tilanteeni. Haluan kääntää elämäni uuteen suuntaan, mutta minulla ei ole siihen keinoja.

Haluaisin opiskella San Remon taideakatemiassa, joka on avannut toimipisteen myös Milanoon, tarkemmin sanottuna "graafisen suunnittelun" linjalla.

Lukukausimaksu on 7400 euroa vuodessa.

Vaikka pyytäisin apua äidiltäni (joka on muuten kemoterapiassa, enkä rehellisesti sanottuna uskalla) ja kumppaniltani (joka on aina tukenut minua kaikessa, mutta en halua olla hänelle jatkuvasti taakkana), en saisi kokoon edes puolta summasta, puhumattakaan siitä, että siihen lisätään vielä lisäkulut (matkakulut, koska asun Lodin maakunnassa, materiaalit, lisälaitteet...).

En tiedä, onko tämä pätevä syy pyytää rahaa tuntemattomilta ihmisiltä. Luultavasti on kiireellisempiä asioita, jotka ansaitsevat huomiota, eikä kukaan luultavasti lue ilmoitustani, tai ehkä niille, jotka lukevat sen, se näyttää ulkopuolisen silmissä naurettavalta ja merkityksettömältä. Vakuutan kuitenkin, että minulle, joka joka päivä kohtaan elämää, jota en halua, tyydyen kaikessa, se on äärimmäisen tuskallista, enkä edes pysty kuvaamaan, kuinka tärkeää on mahdollisuus päästä potentiaaliseen uuteen elämään ilman, että joudun aina taistelemaan hampaat irvessä saadakseni lopulta vain vähän tai ei mitään.

Jos haluat, jos sinusta tuntuu, että kannattaa auttaa minua, pyydän sinulta lahjoitusta, ja vaikka olisitkin vain pysähtynyt kuuntelemaan, mitä olen sanonut, tarinani, kiitän sinua, saat minut tuntemaan itseni hieman vähemmän yksinäiseksi.