En oikein tiedä mistä aloittaisin. Luulin, että minulla oli hyvä elämä: olin mennyt naimisiin ja saanut kaksi lasta, joita rakastan, mutta lasten syntymän jälkeen tajusin, ettei mikään ollut kunnossa. Sain tietää, että poikani on autistinen ja tarvitsee tavallista enemmän huomiota, jotta hän voisi kehittyä. Huomasin myös, että mieheni oli riippuvainen uhkapeleistä ja että kaikki hänen rahansa menivät sinne, mikä sai minut etääntymään ja taistelemaanPäätin kasvattaa lapset millä tahansa keinoin ja ilman kenenkään apua, kunnes erään ystävän kautta tapasin miehen ja meistä tuli ystäviä. Hän näytti haluavan auttaa minua antamaan lapsilleni paremman elämän ja tarjoamaan heille kaiken, kunhan vain tekisin matkanhänen puolestaan, ja palattuani hän antaisi minulle rahaa. Tein niin, lähdin matkalle, joka oli ansa, ja päädyin vuodeksi vankilaan, kaukana lapsistani. kärsin paljon koko tuon ajan, koska minulla ei ollut mitään yhteyttä lapsiin, sillä he eivät halunneet puhua minulle puhelimessa luullen, että olin hylännyt heidät, joten menetin hyvän suhteen, joka minulla oli heidän kanssaan, ja kun vihdoin onnistuin palaamaan, lapseni eivät halunneet minua, he haluavat vain isäänsä. En todellakaan tiedä, mitä tehdä. Haluan päästä eroon tästä miehestä, joka jatkaa leikkimistään, mutta ajattelen lasten heikkoutta häntä kohtaan enkä tiedä, mitä tehdä.