Hei,

nimeni on David, olen 25-vuotias ja yritän kertoa teille tarkemmin tarinan elämästäni ja syystä, miksi pyydän apua. Asun Tšekin tasavallassa ja työskentelen poliisina. Olen tehnyt tätä työtä jo yli viisi vuotta, koska haluan auttaa ihmisiä, jotka ovat pulassa, vaarassa tai elämän vaikeissa tilanteissa. Se on hauska ironia, sillä nyt olen se, joka pyytää apua. Ennen tätä työtä toimin vuoden ajan sisustussuunnittelijana, mutta kaipasin elämääni enemmän toimintaa, enkä halunnut viettää aikaa vain tietokoneen ääressä. Ette uskoisi, kuinka uuvuttavaa on istua ja miettiä koko päivä. Työnvaihdon jälkeen olin tyytyväinen, koska kaikki sujui niin kuin halusin (tilanne ei ole koskaan täydellinen, mutta olo on vain parempi).

Olen jo jonkin aikaa miettinyt varainkeruun aloittamista, mutta olen aina pelännyt tämän tarinan julkaisemista verkossa ystävien, perheen ja tuttavien takia. Aloitin uhkapelaamisen ja vedonlyönnin 16-vuotiaana. En olisi ikinä uskonut, että se pieni päätös muuttaisi koko elämäni ja persoonallisuuteni. Aloitin ruletilla käyttäen verkkovaluuttaa, jonka voi vaihtaa oikeaksi rahaksi, mutta se ei riittänyt minulle. Pidin sitä enemmänkin huvina, en niinkään keinona ansaita rahaa.

Myöhemmin, kun olin 17–18-vuotias, löysin urheiluvedonlyönnin. Se sai minut todella innostumaan. En ollut koskaan ollut lapsi, joka katsoi urheilua tai kiinnitti siihen paljon huomiota. Koska tämä oli minulle jotain uutta, aloin tehdä tilastoja ja katsella lähes jokaisen urheilulajin kohokohtia. Ja lopulta aloin lyödä vetoa urheilusta heti, kun se oli laillisesti mahdollista, 18-vuotissyntymäpäivänäni. Yllättäen menestyin todella hyvin, mikä sai minut kiinnostumaan siitä entistä enemmän, koska se tuntui minusta helpolta ja rajattomalta. Aloitin noin 2000 eurolla ja pystyin muuttamaan ne 30 000 euroksi kahdessa vuodessa. Sitten aloin kuluttaa niitä, ostin auton, uuden puhelimen, jonka halusin, ja elin vain naiivissa uskossa, että tämä toimisi minulle ikuisesti.

Tämä luku sisältää asioita, joita on minulle erittäin vaikea edes kirjoittaa, koska kyyneleet virtaavat silmistäni juuri nyt, kun kirjoitan tätä kaikkea muistiin. Ainoa mitä ikinä halusin, oli että vanhempani olisivat ylpeitä minusta. Ja minusta tuntuu, että tämä toive on jo mennyttä enkä voi enää tehdä heitä ylpeiksi. Vedonlyöntiunelmani alkoi romahtaa muutaman suuren tappion jälkeen, juuri kun olin 21-vuotias. Mielestäni suurin ongelma urheiluvedonlyönnissä on inhimillinen tekijä, sillä jos häviää edes yhden vedon, haluaa saada sen takaisin mahdollisimman pian. Ja jos voittaa, haluaa vain lisää ja lisää. Olen melko varma, että tiedätte jo, miten tämä tarina jatkuu. Kuukauden tai kahden kuluessa menetin kaikki siihen mennessä kertyneet voittoni. Joten lopetin hetkeksi ja aloitin uudelleen väliaikatyön jälkeen, ja jälleen onnistuin menettämään kaiken. Tämä oli kierre, johon jouduin seuraavien lähes kahden vuoden ajaksi. Tuolloin tajusin vihdoin olevani riippuvainen. Yritin lopettaa, mutta se kesti vuoden, maksoi paljon rahaa ja jouduin myymään autoni, koska olin ottanut lainaa pankista enkä saanut kuukausimaksuja kasaan. Ongelmana oli, että pankki ei ollut ainoa paikka, josta lainasin rahaa. Otin myös yhteensä seitsemän lainaa pieniltä luottolaitoksilta, ja se oli suurin virhe, jonka tein tässä tarinassa. Jotenkin on kulunut jo melkein vuosi siitä, kun maksan joka kuukausi kaikkia näitä lainoja, ja ne vain kasvavat ja kasvavat. Ja se menee todella yli ymmärrykseni, koska en edes tiedä nyt, miten aion elää seuraavan kuukauden. Kaiken tämän takia jouduin lopettamaan kuntosalilla käymisen, vaikka minulla oli unelmieni vartalo ja kuntosali oli paikka, jossa sain pääni tyhjäksi ja unohdin kaikki ongelmani hetkeksi. Nyt minulla ei ole edes tarpeeksi rahaa jäsenyyteen. En edes puhu niistä kaikista unettomista öistä, joita minulla oli, kun vain vapisin ja hikoilin. Ja se olisi pienin ongelma kaikista. Koska juuri nyt olen ajautunut tilanteeseen, jossa menetän hitaasti mutta varmasti vanhempani (kerroin heille ongelmistani kaksi kuukautta sitten… En usko, että olen koskaan itkenyt niin kovasti kuin sillä hetkellä, kun näin heidän pettyneet kasvonsa). Kerroin suurimman osan tästä tytölle, jota rakastan todella, ja hän päätti jäädä luokseni, mutta piilotin muutaman osan totuudesta, koska en halunnut menettää häntä kokonaan, vaikka satutin häntä kaikella, mitä sanoin hänelle. Pidin jopa asetta pääni vasten muutaman kerran, ja ainoa syy, miksi en painanut liipaisinta, oli se, että minulla on vielä ihmisiä, jotka rakastavat minua, ja haluan taistella ja päästä tästä tilanteesta.

Tällä hetkellä teen kahta muuta työtä, mutta velat ja kuukausimaksut ovat niin suuria, etten pysty maksamaan niitä kaikkia pois. Ne ovat yhteensä yli 20 000 euroa. Siksi aloitin tämän varainkeruun ja pyysin apuanne. Jokainen lahjoitus auttaa minua valtavasti pääsemään tästä tilanteesta. Vaikka et päättäisikään lahjoittaa, ehkä tämä tarina auttaa sinua, jos olet samassa tilanteessa kuin minä, tai se voi auttaa sinua näkemään asiat selkeästi, koska tämä riippuvuus on hyvin yleistä, mutta harvat puhuvat siitä. Vastaan mielelläni kaikkiin kommentteihinne, etenkin jos olette joutuneet samanlaisiin ongelmiin kuin minä.

Kiitos lukemisesta, David