Tervetuloa, rakkaat hyväntekijät!

Haluaisin aloittaa tästä kohdasta ylistämällä Jumalaa, Neitsyt Mariaa ja Pyhää Joosefia sekä kaikkia suojelusenkelimme ja arkkienkelimme perheemme puolesta koko elämästämme ja kaikista armolahjoista, joita olemme saaneet heiltä ihmisen hahmossa olevien enkelien välityksellä täällä maan päällä.

Kiitos Jumalalle!

Aluksi haluaisin kirjoittaa, että tiedän, että täällä järjestetään keräyksiä hyvin sairaiden ihmisten, lasten,perheille, ja koko elämäni ajan minulla on ollut vaikeuksia pyytää apua tai tukea muilta ihmisiltä, mutta elämässämme on tullut sellainen hetki, että totesin, että Jumala toimihan maan päällä enkelien kautta, jotka ovat hyväsydämisiä ihmisiä, ja että jos rehellisesti myönnän, ette emme selviydy yksin, niin ehkä on kuitenkin syytä rohkaistua ja jakaa elämäntarinamme :) Joten....

Aluksi halusin kertoa teille hieman perheestämme :)

Olemme 9-henkinen perhe Krakovasta, minä, Weronika, olen 39-vuotias, mieheni Karol on 42-vuotias ja meillä on 7 poikaa: Gabriel Józef – 13 vuotta, Dawid Józef – 12 vuotta, Maksymilian Józef – 11 vuotta, Dominik Józef – 9 vuotta, Ignacy Józef – 7 vuotta sekä kaksoset Antoni Józef ja Józef Michał, jotka ovat 5-vuotiaita.

Kuten olette varmaan jo huomanneet, rakkaat enkelit, kaikilla lapsillamme on toinen nimi Józef ja yhdellä se on etunimi. Kyllä. Perheemme suojeluspyhimys on Pyhä Joosef, jonka valitsimme jo 13 vuotta sitten. Ja juuri Pyhälle Joosefille olemme velkaa kaikki elämämme ihmeet sekä sen, että lukuisien koettelemusten jälkeen olemme edelleen yksi perhe.

Elämämme seikkailu alkoi vuonna 2011, kun astuin avioliiton alttarille mieheni Karolin kanssa :)

Mieheni on kotoisin suurperheestä Masuriasta, minä olen kotoisin Krakovasta, minulla on vain yksi nuorempi sisar, ja tapasimme Varsovassa töissä (monet nauravat, että se on melkein keskellä matkaa).

Sitten syntyivät nopeasti rakkaat poikamme, Mieheni työskenteli ja työskentelee edelleen, ja minä olen hoitanut 13 vuoden ajan lapsia, jotka tarvitsevat emotionaalista ja kasvatuksellista tukea sekä apua neuvontakeskuksesta, koska muutamalla heistä on todistus erityisopetuksen tarpeesta ja muita toimintarajoitteita, ja kasvatusprosessi etenee hitaammin, koska jokainen heistä tarvitsee yksilöllistä lähestymistapaa, huolenpitoa ja omistautumista, mutta olemme kuitenkin yksi perhe, joten väistämättä vuorokauden 24 tuntia ei riitä koko perheen lähtemiseen jonnekin tai matkustamiseen.

Tällä hetkellä vaikein tilanne on kuitenkin osoittautunut asuntotilanteeksi, jossa vuonna 2017 tulimme rakkaan isoäitini kuoleman jälkeen isoisäni luokse asumaan, jotta voisimme huolehtia hänestä hänen kuolemaansa asti, joka tapahtui vuonna 2021. Käytössämme oleva pinta-ala on 64 m². Talo on 70-luvulta, katossa ei ole eristystä, se on lämmittämätön, ja syksystä kevääseen siitä nousee kosteutta, ja käytännössä joka vuosi pitäisi tehdä remontti alusta alkaen. Myös putkistot ovat vanhat. Jotta voisimme elää täällä kunnolla, meidän olisi pitänyt investoida muutama sata tuhatta zlotya, mihin meillä ei olisi varaa. Päätimme mieheni kanssa, että ainoa oikea ratkaisu olisi myydä talo ja ostaa jotain paremmassa kunnossa. Ja niin myös tapahtui. Myimme isoisän talon tämän vuoden maaliskuun alussa ja allekirjoitimme uuden talon ostosopimuksen pyhän Joosefin päivänä, mutta ei Krakovassa. Isoisän talon myynnistä saamamme summa ei riittänyt niin suuren perheen uuden asunnon ostamiseen Krakovassa. Aloimme etsiä Małopolskan voivodikunnasta ja löysimmekin talon, jossa niin suuri perhe voi asua arvokkaasti. Löysimme tämän talon Tarnówin piirikunnasta. Talo on kaunis, siinä on vielä kaksirunkoiset puuikkunat eikä se ole eristetty, mutta katto on eristetty. Talo on hoidettu huolellisesti huolimatta siitä, että se on 33 vuotta vanha, siinä ei ole kosteutta ja se mahtuu koko perheemme, jotta jokaisella on vähän omaa tilaa. Ainoa puute on se, että talossa ei ole aitaa. Talo maksoi käytännössä saman verran kuin saimme isoisän talosta. Haaveilemme kaikkein yksinkertaisimmasta paneeliaidasta, jossa on perustukset, kuten kuvassa. Tarvitsemme 120 metriä aitaa sekä ajoportin ja kävelyportin. Laskimme, että tarvittava summa on 13 000 zlotya. Koska 30. toukokuuta tänä vuonna, eli hieman yli viikon kuluttua, muutamme suurkaupungista maalle, logistisista syistä minun on hankittava ajokortti, jotta voin jatkaa poikien kanssa käyntejä terveyskeskuksissa tai asiantuntijoiden luona sekä tehdä isompia ostoksia tälle suurelle perheelle, kun mieheni on töissä. Ajokurssi Tarnovassa maksaa 3 000 zlotya.

Ja viimeinen unelmamme on lähteä ensimmäistä kertaa 14 vuoteen koko perheen voimin viikoksi Masuurille(ennen kuin mieheni aloittaa uuden työn uudessa paikassa, eli Tarnovassa), jotta isoäidit voisivat tutustua lapsenlapsenlapsiin ja päinvastoin, ja jotta voisimme tavata mieheni perheen niin monen vuoden jälkeen. Se maksaisi 4000 zlotya. Tähän asti meillä ei ole ollut varaa lähteä niin suurella perheellä minnekään.

Tiedän, että 20 000 zlotya on suuri summa nykyisin, kun jokaisella on tavalla tai toisella vaikeaa. Olemme kuitenkin erittäin iloisia jokaisesta lahjoituksesta, ja jo nyt yhdeksän lapsemme sydämistä :) kiitämme teitä, rakkaat enkelit ihmisen hahmossa, ja siunaamme teitä.

Kaikkien lahjoittajiemme puolesta, jotka haluavat auttaa meitä toteuttamaan nämä salaiset unelmamme, tilaan Krakovan Pyhän Joosefin pyhäkössä Bernardine-sisarilta ikuisia messuja Jumalan siunauksen saamiseksi kiitoksena avoimista, rakastavista sydämistä, jotka tietävät, että kaikki, mitä elämässä meillä on, kuten perhe, elämä, terveys, mutta myös työ, koti ja jopa talous, on Jumalan meille antama armo, ja jotka moninkertaistavat tämän armon jakamalla sitä muiden kanssa.

Jumala siunatkoon teitä kaikkia ja perheitänne!

Rukouksissani,

Weronika Niedźwiecka perheineen