Esitän pyyntöni teille surun ja toivon painamana. Tällä hetkellä tunnen olevani eksyksissä, enkä tiedä kenen puoleen kääntyä, sillä ne, joihin luotin eniten, ovat saaneet minut ymmärtämään, etten ole minkään arvoinen – jopa siinä määrin, että he ovat saaneet minut tuntemaan, että olisi parempi, jos katoaisin. Kaikki ponnisteluni unelmieni toteuttamiseksi törmäävät katumukseen ja haluun luovuttaa. Olen tehnyt parhaani vastustaakseni tätä painetta, mutta mitä enemmän yritän pitää kiinni, sitä huonommin voin henkisesti, ja elämä tuntuu vain kiusaavan minua.

Elämäni on ollut jatkuvaa taistelua, täynnä nöyryytyksiä, joita en ole saanut vain omilta vanhemmiltani, ja jossa opintoni ovat olleet ainoa lohtu. Kuitenkin jopa siinä kohtaan kohtaan paineita, joihin en voi vaikuttaa, ja jotka estävät minua tuntemasta oloani mukavaksi. Velat kasaantuvat ja uuvuttavat minua niin paljon, että minun on otettava lääkkeitä saadakseni lepoa.

Ulkomaalaisena opiskelijana yli 10 000 euron velan kohtaaminen ilman perheen tukea ja ilman apurahaa vaikeuttaa tilannettani valtavasti. Siksi tarvitsen todella apuanne, sillä omilla ponnistuksillani en pysty selviytymään tästä kaikesta.

Jos voisitte myöntää minulle edes 1/3 osan opintomaksujeni kokonaissummasta, jotta voisin hoitaa osan niistä ja vapautua osasta taakkaa, olisin teille ikuisesti kiitollinen. Kiitos huomiosta.