Kuka olen ja mihin kerään varoja

Nimeni on Ágnes Erőss. Olen maantieteilijä, ja viimeisten vuosien ajan olen dokumentoinut unkarilaisen vähemmistön naisten elämää Gődényházassa/Hudyassa, pienessä kylässä Ukrainan Transkarpatiassa, Karpaattien juurella Romanian rajalla. Kerään varoja saadakseni valmiiksi heistä kertovan dokumenttielokuvan – projektin, joka alkoi akateemisena tutkimuksena ja kasvoi joksikin, jota en voi enää pitää vain tieteellisen artikkelin sisällä.

Nykyinen tilanne

Gődényháza/Hudya on noin 300 asukkaan kylä – pääasiassa naisia, lapsia ja vanhuksia. Vuosikymmenten ajan kylän miehet ovat ylittäneet rajan mennäkseen töihin Unkariin, Puolaan, Tšekkiin tai Länsi-Eurooppaan, kun taas naiset ovat yleensä jääneet kotiin: kasvattamaan lapsia, tekemään töitä, huolehtimaan ikääntyvistä vanhemmista sekä pitämään kotitaloutta ja kylää yllä. Venäjän vuonna 2022 aloittaman täysimittaisen hyökkäyksen jälkeen tämä malli on vakiintunut: miehet, jotka eivät halua joutua asevelvollisiksi, ovat yksinkertaisesti lähteneet eivätkä palaa kotiin. Naisten työmäärä on kasvanut merkittävästi, ja monet matkustavat nyt itse edestakaisin rajan yli tuodakseen lapsensa tapaamaan isiä, jotka eivät voi palata.

Aloitimme kuvaukset vuonna 2021 odottaen tekevämme suoraviivaisen 40-minuuttisen dokumentin tutusta alueellisesta ilmiöstä: rajat ylittävän työvoimamuuton vaikutuksista pienessä etnisten vähemmistöjen yhteisössä Transkarpatiassa. Kun saimme raakaleikkauksen valmiiksi helmikuussa 2022, sota oli kääntänyt kaiken päälaelleen, eikä suunnittelemamme elokuva enää vastannut näiden naisten todellisuutta. Joten otin itse kameran käteen ja jatkoin työtä – haastatteluja vuonna 2023, puhelimella kuvattua materiaalia ja äänitallenteita vuonna 2024 sekä kuvausyhteistyötä kuvaajan kanssa vuonna 2025. Minulla on nyt vuosien ajalta materiaalia, viisi merkittävää päähenkilöä ja tarina, joka ei ole vielä valmis, koska heidän tarinansakaan ei ole vielä päättynyt.

Miksi tämä on minulle tärkeää

En ole kotoisin kylästä – kasvoin Budapestissa ja olen asunut useissa Euroopan kaupungeissa. Vuonna 2017 eksyin Hudyaan melkein vahingossa, ja sen kauneus lumosi minut ensi silmäyksellä. Palasin sinne vuosi toisensa jälkeen ja solmin aitoja suhteita siellä asuviin naisiin. Olen kirjoittanut heistä akateemiselle yleisölle, mutta akateemiset julkaisut tavoittavat vain kourallisen asiantuntijoita. Nämä naiset – ja kysymykset, joita heidän elämänsä herättävät työstä, muuttoliikkeestä ja siitä, mitä merkitsee pitää perhe ja yhteisö koossa usein ilman ”oikeaa työtä” tai säännöllistä palkkaa – ansaitsevat tulla nähdyiksi paljon laajemmalle yleisölle. Haluan, että tämä elokuva välittää heidän tahdonvoimansa, huumorinsa ja rakkautensa kotiaan ja perheitään kohtaan koko maailmalle.

Mihin varat käytetään

Lahjoitukset käytetään kolmeen asiaan: dokumentin ja lyhytelokuvan viimeistelyyn (leikkaus ja jälkituotanto, äänen korjaus ja äänisuunnittelu sekä tekstitys ukrainaksi ja espanjaksi, jotta olemassa oleva kuvamateriaali – josta osa on teknisesti epätäydellistä – voidaan vihdoin muuttaa valmiiksi teokseksi); elokuvan osallistuminen festivaalikierroksille (ilmoittautumismaksut, matkakulut jne.); sekä vaikutuskampanjan kehittäminen ja toteuttaminen, joka on projektin ydinosa. Kampanja koostuu yhteisönäytöksistä useissa paikoissa Transkarpatiassa, Euroopassa ja ympäri maailmaa, ja sen tarkoituksena on lisätä tietoisuutta elämästä näillä maaseudun syrjäseuduilla sekä kartoittaa toimenpiteitä, joilla heidän äänensä voidaan tuoda paremmin esiin.

Kiitos

Jokainen lahjoitus, olipa se kuinka suuri tahansa, vie tätä elokuvaa lähemmäksi valmistumista ja tuo näiden naisten äänet lähemmäksi yleisöä, joka ulottuu heidän kylänsä, Ukrainan ja akateemisen maailman ulkopuolelle. Kiitos siitä, että uskot heidän tarinansa olevan kertomisen arvoinen – ja siitä, että autat minua kertomaan sen hyvin.

---------------------------------------------------------------------------------------

Auta saamaan elokuva ”Mi olyanok vagyunk, mint egy matriarchátus” valmiiksi

Kuka olen ja mihin kerään varoja

Nimeni on Ágnes Erőss. Olen maantieteilijä, ja viime vuosina olen dokumentoinut Karpaattien juurella, Romanian rajan tuntumassa sijaitsevan Gődényháza (Hudya) -nimisen pienen unkarinkielisen kylän naisten elämää. Kerään lahjoituksia, jotta voisin saada valmiiksi heistä kertovan dokumenttielokuvan – projektin, joka alkoi tieteellisenä tutkimuksena, mutta kasvoi sellaiseksi, etten voi enää mahduttaa sitä tieteellisen artikkelin puitteisiin.

Nykytilanne

Gődényházassa asuu noin 300 ihmistä – suurin osa heistä on naisia, lapsia ja vanhuksia. Kylän miehet ovat jo vuosikymmenten ajan käyneet töissä Unkarissa, Puolassa tai Länsi-Euroopassa, kun taas naiset jäävät kotiin: kasvattavat lapsia, tekevät itsekin töitä, huolehtivat ikääntyvistä vanhemmistaan ja pitävät huolta kotitaloudesta, jopa koko kylästä. Venäjän ja Ukrainan sodan laajennuttua täysimittaiseksi vuonna 2022 perheiden tilanne on vaikeutunut entisestään. Vaikka Karpaattien alueelle on kohdistunut vain vähän ohjusiskuja, sota on osa arkea. Miehet, jotka haluavat välttää kutsunnat, ovat lähteneet pois eivätkä palaa kotiin perheensä luo. Toiset nauttivat väliaikaisesta suojasta, jota on uusittava säännöllisesti. Näin naisten taakka on kasvanut entisestään: raskaiden maataloustöiden järjestäminen ja perheen hoitaminen ovat jääneet kokonaan heidän vastuulleen, samalla kun he matkustavat säännöllisesti lasten kanssa Unkariin tapaamaan isää perheen yhtenäisyyden säilyttämiseksi.

Elokuva, jonka kuvaukset aloitettiin alun perin vuonna 2021, olisi alun perin käsitellyt kotona asuvia naisia. Suunnittelimme 40-minuuttisen dokumenttielokuvan tunnetusta alueellisesta ilmiöstä, työmuuton vaikutuksista pienessä Karpaattien alueen kylässä. Kun ensimmäinen versio valmistui helmikuussa 2022, sota oli kääntänyt kaiken ylösalaisin, eikä suunniteltu elokuva enää vastannut todellisuutta, jossa nämä naiset elivät. Siksi otin kameran itse käsiini ja jatkoin työtä – nauhoitin haastatteluja vuonna 2023, jatkoin työtä puhelimitse vuonna 2024 ja vuonna 2025 kuvasimme muutaman päivän yhdessä kameramiehen kanssa. Tähän mennessä on kertynyt useiden vuosien aineistoa, ja yhdessä viiden poikkeuksellisen päähenkilön kanssa haluamme, että heidän tarinansa ja kylän historia tavoittaisivat mahdollisimman monia ihmisiä.

Miksi tämä on minulle tärkeää

En ole kotoisin Karpaateilta, vaan synnyin Unkarissa ja olen aina asunut suurkaupungeissa. Vuonna 2017 päädyin melkein sattumalta Gődényházaan, ja kylän tunnelma valloitti minut heti. Siitä lähtien olen palannut sinne joka vuosi, ja minusta tuntuu, että olen onnistunut luomaan aitoja suhteita siellä asuviin naisiin. Heidän kanssaan tekemieni haastattelujen ja kenttätutkimuksen pohjalta olen julkaissut useita tieteellisiä artikkeleita, mutta tieteelliset julkaisut tavoittavat vain kourallisen asiantuntijoita. Olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että nämä naiset, heidän elämänsä, tahdonvoimansa, huumorintajunsa sekä tapa, jolla he pitävät kotinsa ja yhteisönsä koossa, ansaitsevat tulla nähdyiksi paljon laajemmalle yleisölle. Haluaisin, me haluaisimme, että tämä elokuva välittäisi heidän tahdonvoimansa, huumorinsa sekä rakkautensa kotiaan ja perhettään kohtaan koko maailmalle.

Mihin kerätyt varat käytetään

Tuki käytetään kolmeen tarkoitukseen: dokumenttielokuvan ja lyhytelokuvan viimeistelyyn (leikkaus ja jälkituotanto, äänenkorjaus sekä ukrainankieliset ja espanjankieliset tekstitykset, jotta olemassa olevasta – toisinaan teknisesti epätäydellisestä – materiaalista syntyisi vihdoin valmis teos); elokuvan ilmoittamiseen elokuvafestivaaleille (ilmoittautumismaksut, matkakulut jne.); sekä vaikutuskampanjan suunnitteluun ja toteuttamiseen, joka on yksi projektin peruspilareista: yhteisönäytösten järjestämiseen Karpaattien alueella, Euroopassa ja ympäri maailmaa, jotta voimme kiinnittää huomiota maaseudun syrjäseuduilla elävien ihmisten elämään ja kehittää ohjelmia, joilla voimme vahvistaa näiden naisten ääntä kansainvälisellä areenalla.

Kiitos

Jokainen lahjoitus, oli se sitten kuinka suuri tahansa, vie meitä lähemmäksi elokuvan valmistumista ja auttaa viemään naisten äänen laajemmalle yleisölle. Kiitos, että uskotte, että heidän tarinansa ansaitsee tulla kerrotuksi – ja kiitos, että autatte kertomaan sen hyvin.