Hei, ja kiitos, että luit tämän! Ensinnäkin haluan pyytää anteeksi. Tiedän, että muut ihmiset tarvitsevat paljon enemmän apua kuin minä... Olen 25-vuotias mies, minulla on 2 lasta ja olen naimisissa. Olen ainoa työssäkäyvä, koska lapset ovat liian pieniä kouluun ja meillä ei ole varaa lastenhoitajaan, joten vaimoni huolehtii aina minusta/ lapsista/ talosta. Mutta ennen kuin saimme lapsia... Olin tyhmä ja aloitin kaikki nämä lainat ja luottokortit.. alussa pystyin hallitsemaan niitä, mutta nyt jo jonkin aikaa... vain kasa maksamatta jääneitä maksuja. velkojen kokonaismäärä oli 21000€, mutta onnistuin kattamaan sen hitaasti. Ongelma on... se riittää hädin tuskin pysymään laskujen ja lasten tarpeiden kanssa. Työni ei riitä ja rehellisesti sanottuna olen menettämässä toivoni, olen alkanut näyttää ja käyttäytyä niin masentuneelta että alitajuisesti lapsetkin tuntevat sen. Tarvitsen vain apua, ja tässä vaiheessa minulla ei ole mitään muuta.... Vannon Jumalan nimeen... Tänään olimme lasten kanssa ulkona, ja tapasimme ystäviä, joilla oli myös pieniä lapsia, he leikkivät puistossa, kaikki oli hyvin ja ihanaa, kunnes yksi niistä muista äideistä ehdotti, että menisimme kauppaan. Sydämeni särkyi kun pieni tyttöni kuuli sen ja halusi minun hakevan hänelle vettä ja jotain eväitä. Tyttö ei tiennyt, että hänen isällään (minulla) oli nollasaldo... Joten pelasin sen loppuun, vahdin kaikkia lapsia ja lähetin nuo äidit kauppaan hakemaan mitä tahansa he halusivat ja lapseni vain joivat vettä heiltä...joten joo, itken tätä kirjoittaessani, mutta se oli niin vaikeaa ja tunsin itseni huonoimmaksi ihmiseksi, huonoimmaksi isäksi...ja säälittävimmäksi aviomieheksi...joten tässä se nyt on...jos joku on lukenut tänne asti, kiitän teitä sydämestäni!