Kenenkään ei pitäisi joutua katsomaan, kun vanhempi taistelee selviytymisestään – ei pelkästään sairauden, vaan myös musertavan velkataakan vuoksi.

Mutta tämä on ollut minun todellisuuteni joka ikinen päivä vuodesta 2022 lähtien.

Isälleni diagnosoitiin Kaposin sarkooma, aggressiivinen ja kivulias ihosyöpä. Ja tämä sairaus iski häneen vuosien stressin, huolen ja uhrausten jälkeen. Hän työskenteli koko elämänsä meidän vuoksemme, taistellen väsymystä vastaan viimeisillä voimillaan… mutta elämä ei antanut hänelle koskaan hengähdystaukoa. Nyt, sen sijaan että hän viettäisi eläkepäiviään rauhassa, hän taistelee sekä syöpää että velkoja vastaan.

Yritin suojella häntä. Halusin kantaa taakan itse – mutta pahensin vain tilannetta. Valitettavasti jo ennen hänen sairastumistaan olimme ottaneet lainoja ja luottoja vain pitääksemme perheemme pinnalla. Kun diagnoosi tuli, olimme jo velkojen hukuttamia. Ja tänään minä tukehdun.

Kuukausittaiset velkamme ovat nousseet yli 4 000 euroon. Nämä lainat ovat kaksinkertaistuneet, kolminkertaistuneet, ja nyt olemme velkaa kymmenen kertaa enemmän kuin mitä lainasimme.

Isäni ei enää nuku rauhallisesti. Hän herää keskellä yötä hikoillen ja miettien rahaa. Hänen ruumiinsa on kipeä, mutta henkinen kipu on vielä suurempi – tunne siitä, ettei hän voi enää auttaa meitä, ja että nyt meidän on autettava häntä.

Hänen hoitonsa maksaa yli 500 euroa kuukaudessa, rahaa, jota meillä ei enää ole. Hänen koko palkkansa menee suoraan velkojen maksamiseen. Ja sen lisäksi, että syöpä heikentää hänen kehoaan, stressi ja velat murtavat häntä hitaasti. Tunnemme olevamme loukussa painajaisessa, josta emme pääse pakoon.

Talo on myytävänä – viimeinen epätoivoinen yritys – mutta kukaan ei tule katsomaan sitä. Meillä ei ole ketään muuta, keneltä pyytää apua, eikä muuta paikkaa, mihin kääntyä. Tunnemme häpeää, pelkoa ja kaipaamme vain yhtä päivää ilman pelkoa.

Haluan vain vapauttaa isäni tästä stressistä. Nähdä hänen hengittävän ilman paniikkia. Tietää, että huomenna ei tule uutta laskua, uutta puhelua, uutta vaatimusta. Haluan hänen elävän. Haluan hänen olevan terve. Haluan pitää häntä kädestä ja sanoa:

”Kaikki on nyt hyvin, isä. Olet kokenut tarpeeksi. Nyt on meidän vuoromme pelastaa sinut.”

Siksi pyydän apuasi. Ole kiltti.

Jokainen lahjoitus, oli se kuinka pieni tahansa, on askel kohti paranemista. Askel kohti rauhaa, jonka isäni ansaitsee.

Tukenne käytetään seuraaviin tarkoituksiin:

• Kuukausittaisiin syöpähoitoihin (yli 500 € kuukaudessa)
• Meitä tukahduttavien velkojen maksamiseen (4 000 €/kk)
• Isälleni todellisen mahdollisuuden elää ilman pelkoa tai häpeää

Jos et voi lahjoittaa, jaa tämä viesti. Ehkä tämä viesti tavoittaa jonkun, joka voi auttaa.

Ehkä joku hyväsydäminen ihminen päättää olla meidän ihmeemme.

Kiitän teitä sydämestäni tämän lukemisesta.

Olen vain lapsi, joka huutaa tuskastaan – enkä kestä menettää isääni.