SOS Ukrainalle.

Ukrainan sota jatkuu edelleen, vaikka eri maat ovat yrittäneet neuvotella siitä. Se vaatii monia uhreja, sekä lapsia että aikuisia, koko maa on tuhoutunut, on kuolonuhreja, infrastruktuuri on tuhoutunut, raketit tuhoavat siviilikohteita .Kahden vuoden aikana Venäjän hyökkäyksen jälkeen Ukrainassa on kuollut ainakin 10 582 siviiliä, joista vähintään 587 on lapsia. 19 875 ihmistä on loukkaantunut, joista 1 298 lasta. Siviilit kärsivät suurimmat vahingot sodan ensimmäisinä kuukausina (maaliskuuhun 2022 mennessä 4 289 ihmistä oli kuollut ja 3013 haavoittunut), ja Buchasta ja Irpinistä tuli symboleja Venäjän armeijan julmuudesta siviilejä kohtaan. Seuraavina kuukausina sodan vakavuus Ukrainan väestölle oli lievempää, mutta silti merkittävää. Vuonna 2023 kuoli keskimäärin 163 siviiliä ja haavoittui 547 siviiliä kuukaudessa. Vuonna 2024 (15.2.2024 asti) kuoli 241 siviiliä.

Valtaosa siviileistä oli raketti-iskujen uhreja (8898 kuollutta), mutta myös suoraa tulitusta (1341 kuollutta) ja miinaräjähdyksiä (343 kuollutta). Valtaosa (7668) kuolleista siviileistä oli Ukrainan hallinnassa olevilla alueilla, joita Venäjä pommitti. Eniten ihmisiä kuoli Donetskin alueella (43 960). Kuitenkin hyvin suuri määrä siviilejä kuoli myös muualla kuin rintamalinjalla, esimerkiksi 206 Harkovan alueella, 193 Kiovassa, 141 Dnipropetrovskissa, 89 Kiovassa, 39 Vinnytsiassa, 36 Zhytomyrissa ja 24 Lvivissä.

Venäläisten rakettitulituksen seurauksena tuhoutui siviili-infrastruktuuria ja -rakennuksia: kouluja (lukumääräisesti 1 072, joista 236 kokonaan), sairaaloita ja hoitolaitoksia (465, joista 59 kokonaan), voimalaitoksia (erityisesti koko Ukrainan alueelle 10.10.2022 tehdyssä hyökkäyksessä) ja asuinrakennuksia. Khersonin alueella noin 30 prosenttia väestöstä asuu vaurioituneissa ja tuhoutuneissa rakennuksissa. Venäjä pommitti myös viljan varastointiin ja kuljetukseen käytettäviä rakennuksia ja laitteita (siiloja, satamia, kuljetusajoneuvoja). Se on myös hyökännyt ukrainalaisia ydinvoimaloita vastaan ja tuhonnut kriittistä infrastruktuuria, mukaan lukien Kakhovin tekojärven pato. Padon purkaminen aiheutti tulvan, joka vaikutti lähes miljoonaan ihmiseen. Se tuhosi yli 37 000 asuintaloa, 37 koulua, 11 sairaalaa ja 11 000 hehtaaria metsää.

Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen jälkimainingeissa noin 10 miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa: 3,67 miljoonaa on maan sisäisiä pakolaisia ja 5,97 miljoonaa pakolaista. Lähes 17,5 miljoonaa ihmistä tarvitsee apua biologiseen selviytymiseen (13.2.2024 alkaen) ja 10 miljoonaa, joista 1,5 miljoonaa lasta, tarvitsee psykologista ja psykiatrista apua.