Hei. Rehellisesti sanottuna minulla oli unelma (työskennellä tyttäreni kanssa ruoka-autossa, koska se on sitä mitä teen). Valitettavasti sairastuin vuonna 2019 fulminanttiin leukemiaan, minulle tehtiin elinsiirto ja nyt olen taas jaloillani, mutta en ole enää yhtä hyvässä kunnossa kuin ennen, koska sairaus uuvuttaa minut. Minulla ei ole enää rahaa toteuttaa tätä unelmaa, joka oli niin lähellä tyttäreni sydäntä. Minua surettaa, etten ole enää tyttäreni sankari, koska hän on aina pitänyt minua hyvin vahvana, mutta se... se oli ennen... Haluaisin tehdä hänet ylpeäksi itsestäni ja ennen kaikkea näyttää hänelle, ettei koskaan saa luovuttaa elämässä... Olen löytänyt upean, täysin varustellun ruoka-auton 5 000 eurolla, mutta valitettavasti pankit eivät halua enää tukea minua, kun otetaan huomioon sairaushistoria, ja elän työkyvyttömyyseläkkeellä... tämä ruoka-auto tekisi elämästämme kauniimpaa, sekä taloudellisesti että moraalisesti. Jos ihmiset liikuttuvat ja ymmärtävät tarinani, olisin ikuisesti kiitollinen... Kiitos jo etukäteen.