Olen aina pienestä pitäen haaveillut omasta talosta. Vietin suurimman osan teinivuosistani 2-3 työpaikkaa tehden.

Lopulta, kun täytin 21, onnistuin maksamaan talon käsirahan ja aloittamaan remontin. Vaikka olin jo varautunut tuleviin laskuihin. En ollut valmistautunut siihen, kuinka paljon laskuja todella tuli, ja siihen, että työntekijöiden kanssa oli hankaluuksia ja että minun piti budjetoida. Siitä on jo neljä vuotta, kun aloitin.

Ei ole mikään salaisuus, että talous ei juuri nyt tee asioita helpoiksi meille, ja olen varma, etten ole ainoa, joka kamppailee. Jos teillä on jotain säästettävää, sillä on minulle valtava merkitys. En malta odottaa, että pääsen muuttamaan ikuiseen kotiini koirani, lintujeni ja kilpikonnani kanssa.

Tavoitteeni on tehdä talosta turvallinen paikka minulle, mutta toivottavasti myös ikuinen koti joillekin muille turvakotikoirille. Olen kaikkein koiran pakkomielle ihminen, jonka tulet koskaan tapaamaan, ja toivon, että jonain päivänä pystyn vaikuttamaan asiaan.