Olen 27-vuotias, asun Kreikassa ja työskentelen lastenhoitajana. Viime vuosina olen haaveillut omistavani moottoripyörän - erityisesti käytetyn Kawasaki ER6n - moottoripyörän.

Kaksi vuotta sitten onnistuin saamaan moottoripyöräajokortin, mutta taloudellisten vaikeuksien vuoksi minulla ei ole ollut varaa ostaa pyörää tai hankkia välttämättömiä turvavarusteita. Teen kovasti töitä, mutta kuten monilla muillakin kotimaassani, tuloni riittävät hädin tuskin perusasioihin.

Minulle moottoripyörä ei ole ylellisyyttä - se on:

- Se on keino päästä töihin ja liikkua arvokkaasti,

- Itseluottamuksen ja henkilökohtaisen vapauden lähde,

- Ja jotain, jota olen rakastanut syvästi lapsesta asti.

Minulla ei ole sosiaalista mediaa, ja minua nolottaa pyytää apua ystäviltä tai perheeltä. Siksi turvaudun tuntemattomien ystävällisyyteen.

Jos haluatte tukea minua vaikka 1 eurolla, se merkitsisi paljon. Ja jos ette voi, pelkkä tämän jakaminen auttaisi enemmän kuin arvaattekaan.

🙏 Kiitos kun luit.

Olen 27-vuotias, työskentelen lasten parissa ja olen jo vuosia haaveillut omasta pyörästä.

2 vuotta sitten onnistuin hankkimaan ajokortin, mutta taloudellinen todellisuus ei sallinut pyörän - eikä varusteiden - ostamista. Kamppailen päivittäin perusasioista ja yritän raaputtaa säästöistäni sen, minkä pystyn, mutta se ei riitä.

Tavoitteeni on käytetty Kawasaki ER6n sekä perusturvavarusteet (kypärä, hanskat, takki). Minulle tämä ei ole ylellisyyttä - se on kulkuväline, vapauden väline ja henkilökohtainen voitto.

Pyydän apua vain siksi, että minulla ei ole muuta mahdollisuutta. Minulla ei ole sosiaalista mediaa, ja minua nolottaa kysyä omilta ihmisiltäni.

Jos haluatte tukea minua, vaikka 1 eurolla, kiitän teitä sydämeni pohjasta. Jos et voi, mutta levitä sanaa, autat minua silti enemmän kuin luuletkaan.

🙏 Kiitollisuudella ja kunnioituksella.