MAX, HALUAN OLLA TÄÄLLÄ KANSSASI NIIN KAUAN KUIN MAHDOLLISTA!

Hei, nimeni on Tomas ja olen ihanan 5-vuotiaan Maxikin isä. Olen aina elänyt terveellisesti, urheillut, välttänyt pahoja asioita ja elänyt elämää täysillä. Ajattelin, että tämä matka läpi elämän olisi loputon, kunnes eräänä hetkenä.

"SINULLA ON KIELIJUURISYÖPÄ"

Sillä hetkellä maailmani romahti. Kysyin itseltäni, miksi juuri minä? Mitä olen tehnyt elämässäni väärin tai ketä olen satuttanut niin paljon, vain tähän ei ole vastausta! Syöpä ei valitse. Tuona hetkenä ymmärsin elämän todellisen arvon, kuinka jokainen hetki on tärkeä ja arvokas. Nyt on kulunut vuosi, vuosi täynnä tuskaa ja kamppailua elämästä. En voi muuta kuin taistella, jotta Maxie näkisi, että isä on sankari eikä anna periksi. Sydämeni särkyy siitä, että hän näkee minut näin pienenä joka päivä, etten voi olla hänelle roolimalli ja tuki. En halua, että hänellä on muistoja siitä, miten minä kärsin ja annan periksi. Vuoteen en pyytänyt apua ja pidin asian salassa, minua hävetti pyytää rahaa hoitoon. Tällä hetkellä olen sairaalassa ja kirjoitan tätä tarinaa pyytäen apua tämän vaikean taistelun voittamiseksi. Odotan hoitoa Saksassa, olen jo käynyt konsultaatiossa, mutta valitettavasti se on hyvin kallista, olen jo menettänyt kaiken vuoden sairausloman jälkeen hoitokustannusten takia. Pyydän tällä tavoin apuanne, minulla ei ole paljon aikaa, mutta teidän ansiostanne minulla on mahdollisuus pidentää elämääni. Kiitos kaikesta avusta ja arvostan sitä sydämeni pohjasta.