Hei, nimeni on Alice ja olen 35-vuotias.

Viime vuonna isäni kuoli, ja jäin täysin ilman perhettä tai ystäviä.

Koska isäni kärsi elinaikanaan hamstrausongelmasta, hän ei koskaan jättänyt minulle siistiä kotia eikä heittänyt mitään pois. Uhraisin oman mielenterveyteni monien vuosien ajan hänen takiaan, sillä hän oli ainoa perheeni, mutta vastineeksi hän jätti minulle palaneen talon, joka oli täynnä hengenvaarallisia tauteja ja siivottavaa roskaa. Viimeisten 9 kuukauden aikana olen tehnyt mitä voin, mutta alan hiljalleen menettää järkeni täällä, joten haluan yrittää hyödyntää sosiaalisen median voimaa ja saada ihmisiä auttamaan minua. Jos olisit samassa tilanteessa, tietäisit kuinka paljon tämä kaikki maksaa. Minulla ei ole edes ikkunoita toisessa kerroksessa. Ainoa lämmitysjärjestelmäni on huoneessani oleva puulämmitteinen takka, sillä lämmityslaitteen korjaaminen maksaisi 2 500 euroa. Auttakaa minua siis, jotta voisin olla lämpimämpi kuin viime talvena ja päästä eroon jälleen yhdestä roskasäiliöstä. Kiitos teille🫶🏻

Tšekinkielinen täysversio täällä

tšekiksi alla 👇

Yksin raunioita ja menneisyyttä vastaan: Auttakaa minua siivoamaan kotini edesmenneen isäni pakkomielteisen keräilyn jäljiltä 

Tarina taistelustani: 

Kun elämä heittää sinulle raunioita ja jäät niiden kanssa täysin yksin

Hei kaikki,

nimeni on Alice, olen 35-vuotias ja edessäni on elämäni vaikein koettelemus. Minulle ei ole koskaan ollut helppoa pyytää apua. Olen aina ollut sellainen, joka on luottanut vain itseensä. Ainoana lapsena olen käynyt läpi vaikeita aikoja — olin pohjalla, kamppailin velkojen ja sairauden kanssa, mutta löysin aina itsestäni voimaa nousta ylös ja jatkaa eteenpäin. Rakensin itselleni uuden elämän ulkomailla, jossa vietin viimeiset seitsemän vuotta. Minulla oli kaunis asunto Saksassa ja tunne, että asiat olivat vihdoin kääntymässä parempaan suuntaan. Vihdoin minulla oli ensimmäistä kertaa aikaa itselleni – minun ei tarvinnut siivota kenenkään jälkiä tai huolehtia kenestäkään (kuten olin tehnyt jo 12-vuotiaasta lähtien, kun äitini jätti minut ryhtyäkseen huumeidenkäyttäjäksi ja prostituoiduksi).

Vihdoin minulla oli aikaa parantaa haavojani ja löytää itseni uudelleen.

Sitten kuitenkin tuli viime vuoden syyskuu – ja kaikki romahti yhden päivän aikana kuin korttitalo.

Kuolema ulkomailla ja paluu painajaiseen

Isäni kuoli yllättäen Kreikassa. Vaikka suhteemme ei ollut helppo ja isäni ei ollut ihanteellinen isä, hän oli ainoa perheenjäsen, joka minulle oli jäljellä (muut sukulaiset ovat joko kuolleet tai vajonneet alkoholismiin ja riippuvuuksiin). Ruumiin kuljetus, säilytys, tuhkaus ja hautajaiset ulkomailla maksoivat minulle 4 500 euroa jo ennen kuin ehdin edes ylittää Tšekin rajan.

Minun piti kiireesti jättää rakas asuntoni ulkomailla, jättää sinne rakentamani elämä taakseni ja palata Tšekkiin. Luulin löytäväni täältä ainakin perustason turvan. Sen sijaan saavuin raunioille – sekä kirjaimellisesti että kuvaannollisesti.

Talo täynnä roskia, jyrsijöitä ja kylmää

Isäni kärsi vakavasta keräilyhäiriöstä (ns. hoarding). Koko elämänsä aikana hän ei ollut edes tyhjentänyt vanhempiensa jättämiä tavaroita. Kolme vuotta sitten vietin joulun täällä auttaakseni häntä tyhjentämään ainakin olohuoneen, jossa hän vietti suurimman osan ajastaan, jotta hän voisi maalata sen – vein kaiken pois, pakkasin ja heitin joitakin tavaroita pois, vain huomatakseni hänen kuolemansa jälkeen, että hän oli tuonut kaiken takaisin. Jopa ne sanomalehtipinot, jotka olin kolme vuotta sitten pakannut, olivat yhä esillä. Minulla oli itku kurkussa, ja niin on ollut siitä lähtien. Suren isääni, sitä, että jäin 35-vuotiaana täysin yksin, suren menetettyä elämääni, jonka rakentaminen kesti niin kauan, ja silti herään joka päivä siihen kauhuun, jota nyt kutsun kodiksi. 

Perin suuren talon, joka oli kirjaimellisesti kattoon asti täynnä roskia, vanhaa romua, hiiren ulostetta ja hometta.

Ja kuin siinä ei olisi tarpeeksi:

Taloa ei ollut lämmitetty pitkään aikaan, se oli jäätynyt ja osittain tulipalon vaurioittama.

Koko talossa ei ollut lämmintä vettä eikä lämmitystä.

Toisessa kerroksessa on vielä kaksi ikkunaa, jotka pitäisi muurata umpeen, joten sade pääsee suoraan sisään ja vesi valuu sisään.

Kun pyysin apua valtiolta, en saanut yhtään kruunua – sillä perusteella, että olin asunut ja työskennellyt ulkomailla edelliset 7 vuotta. Ja kun tein hakemuksen työvoimatoimistoon, minulle sanottiin, että koska olen asunut siellä jo useita kuukausia, kyseessä ei ole hengenvaarallinen ympäristö, joten minulla ei ole oikeutta edes valtion kertaluonteiseen avustukseen. 

Selvisin talvesta 2025 vain siksi, että opin hakkaamaan puuta ja polttamaan uunissa vanhoja rikkoutuneita huonekaluja, hyllyjä ja puupaletteja, jotta en jäätyisi kuoliaaksi ensimmäistä kertaa elämässäni. Kunnioitusta esi-isillemme!!!

Kaikki yksin

Ulkopuoliset näkevät vain ”ison talon” ja luulevat, että minulla oli onnea. He eivät kuitenkaan näe, että sisällä on kylmä, sataa ja että elän täällä terveydelle vaarallisissa olosuhteissa.

Minulla ei ole suurta perhettä, joka tulisi auttamaan minua. Paras ystäväni on kahden pienen lapsen äiti, ja hänellä itselläänkin on vaikeuksia tulla toimeen rahoilla. Ystäväni työskentelee Saksassa, ja kun hän saapuu kerran 2–3 viikossa, en halua käyttää häntä hyväksi orjana. Joten joka päivä siivoan, lajittelen, kannan raskaita säkkejä ja myyn kaikkea, millä on edes vähäinen arvo, vain maksaakseni perustarpeet ja vapauttaakseni naapurit hajusta ja sotkusta, jonka isäni jätti jälkeensä.

Huomaan, ettei mikään täällä ole ollut laillista, kaikessa on jokin ongelma, ja minä jouduin tähän kaikkeen täysin tietämättäni.

Miksi pyydän teiltä apua?

Olen tottunut purra hampaitani yhteen ja taistelemaan. Mutta nyt tunnen, että sekä fyysiset että henkiset voimani ovat lopullisesti ehtymässä. En pysty yksin, en fyysisesti enkä taloudellisesti, kuljettamaan pois ja desinfioimaan tätä valtavaa lika-, jyrsijä- ja tartuntavaarallisen jätteen kertymää.

Tavoitesumma 2 000 € (noin 50 000 Kč) auttaa minua ottamaan tärkeimmän askeleen kohti ihmisarvoista asumista:

1. kerroksen ammattimaisen desinfioinnin, hyönteisten torjunnan ja jyrsijöiden hävittämisen järjestäminen, jotta ympäristö olisi terveydellisesti vaaraton ja turvallinen asua.

Suurikokoisten jätekonteiden vuokraus ja kaiken kertyneen jätteen poisvienti, jonka olen tähän mennessä omilla käsilläni tyhjentänyt ja lajitellut.

Miten voit auttaa?

Millä tahansa rahallisella lahjoituksella: Jopa yhden kahvin hinta (50–100 Kč) merkitsee minulle valtavaa askelta eteenpäin ja antaa minulle toivoa siitä, etten ole tässä yksin.

Jakamalla tämän tarinan: Jos et voi tukea taloudellisesti, jaa tämä keräyskampanja sosiaalisessa mediassa. Mitä useammat ihmiset saavat tietää taistelustani, sitä suurempi mahdollisuus minulla on palauttaa tämän paikan arvokkuus.

Kiitän teitä kaikkia sydämestäni kaikesta avusta, ystävällisistä sanoista ja jakamisesta.

Kunnioituksella ja kiitollisuudella, 

Alice