Hei,

En haluaisi kirjoittaa näitä sanoja, mutta haluan jättää kaiken tekemättä.

Olen nuori aikuinen, joka kokee päivittäin pahoinpitelyä, uhkailua ja väkivaltaa, sekä fyysistä että psyykkistä, äidin taholta, joka osoittaakseen hellyyttään sammuttaa savukkeensa jalalleni.

Kasvoin lukkojen takana perhekodissa, mutta minut heitettiin maailmaan heti täysi-ikäiseksi tultuani: koin lapsena kaiken sen, mitä lapset eivät saisi koskaan kokea, mutta kuvittelin, millainen tulevaisuuteni olisi voinut olla, ja olen aina pitänyt yllä toivoa siitä, että voisin päästä pois kaikesta tästä ja olla onnellinen.

Teen töitä aamuisin ja öisin, jotta minulla olisi välineet lähteä kauas, jotta minulla olisi paikka, jota kutsua kodiksi, ja jotta voisin jatkaa opintojani.

Mutta se ei riitä.

Tahdonvoima ja sitoutuminen eivät riitä: jos on totta, että "raha ei tee onnelliseksi", niin osittain se auttaa rakentamaan sitä.

Avaan varainkeruun tätä varten ja jatkan toivoa.