Rakkaat ystävät, luonnonystävät, eläinten ystävät...

olen mukana "Ei tuuliturbiineja metsään" -kansalaisryhmässä, ja olemme jo reilut kaksi vuotta taistelleet turhaan viiden tuuliturbiinin rakennusluvan myöntämistä vastaan. 16.12.2025 myönnettiin rakennuslupa huolimatta useista merkittävistä rajoituksista, jotka johtavat ehtoihin ja tuuliturbiinien käytön keskeyttämiseen.

Mutta tämä ei ole estänyt minua jatkamasta taistelua. Olen jättänyt valituksen. Olen paitsi asianomainen asukas, myös vapaaehtoistyöntekijä: hoidan metsäkanalintuja, kartoitan pesiviä lintuja, teen pöllöjen seurantaa ja kuulun paikalliseen Kitzrettung Hohenbruch e.V. -järjestöön. Toisin sanoen olen viimeisten kolmen vuoden aikana perehtynyt intensiivisesti lajien suojeluun ja rakastunut siihen. Lajien suojelun lisäksi myös muut asiat ovat erittäin tärkeitä. En halua luetella kaikkia, mutta niihin kuuluu muun muassa juomavetemme. Kaksi tuulivoimalaa aiotaan rakentaa vesisuojelualueellemme.

Tuuliturbiinien lupamenettely perustuu aina ylivoimaiseen yleiseen etuun, jonka Habeckin laki on meille määrännyt, joten se on kaiken yläpuolella.

Niin väitetään.

Jopa juomavetemme edelle?

Kummalla selviän paremmin?

Vedellä vai sähköllä?

Uskon, että 100 % väestöstä on kiinnostunut siitä, että puhdasta vettä on saatavilla. Huomattavasti harvemmilla on juuri tätä sähköä elämänsä jatkumisen kannalta välttämättömänä.

Minun logiikkani mukaan se, mikä on täydellistä, painaa vaakakupissa enemmän kuin se, mikä on valtaosaa tai ylivoimaista.

Siksi juomaveden suojelualueet ovat ehdottomasti kiellettyjä alueita.

Sama pätee elintarvikkeisiin.

Kuka haluaisi syödä saastuneita elintarvikkeita?

Arvokkain omaisuutemme (mikään ei ole tärkeämpää) on elämämme ja terveytemme!!!!!

Ja sivumennen sanoen haluan antaa äänen osalle luontoa ja eläimiä.

He hylkäävät vastalauseeni, he ovat jo valehdelleet ja tuhonneet pesän.

Joten aion IG:n puolesta nostaa kanteen tuulivoimaloiden sijoittamisesta metsään. Jotta tuomioistuin tarkastelisi asiaa tarkemmin. Asianajajamme mukaan mahdollisuutemme eivät ole lainkaan niin huonot. ....

teidän ja taistelutoverieni avulla.

Meillä on hyvä asianajaja, joka haluaa ja aikoo taistella puolestamme.

Ja meillä on tukenamme ympäristöjärjestö, joka voi nostaa kanteen.

Itse en nimittäin voi toimia lajien suojelun jne. asioissa.

Joten kuunnelkaa sydäntänne ja miettikää, mitä voitte antaa, jotta voin jatkaa taistelua

voin jatkaa taistelua.

Jokainen euro on tärkeä. Jokainen voi auttaa omalla tavallaan, jos tuntee kutsuni koskettavan itseään.

Kiitän nimenomaisesti jokaista, joka ei käännä katsettaan pois, vaan tukee taisteluamme epäoikeudenmukaisuutta vastaan.

Luonnon, luonnon asukkaiden, terveytemme ja tulevaisuutemme puolesta.

Tulevaisuuteni ei perustu niihin valtaviin sähkömääriin, joita nykyään yhä enemmän ”tarvitsemme”, vaan ympäristööni, tapaan, jolla kohtelemme sitä, ja tapaan, jolla kohtelemme toisiamme.

Voisimme elää ilman sähköä, mutta emme ilman vettä, leipää ja myötätuntoa.

Kiitos, kiitos, kiitos ❤️

(Tiedättehän karmasta, eikö niin? Niin se aina menee.)